EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi tulee – mitä PK-yritysten tulisi tästä tietää?
Euroopan Unioni vauhdittaa vihreää siirtymää erilaisilla toimenpiteillä, joista merkittävä kokonaisuus liittyy kestävän rahoituksen lainsäädäntöön ja standardeihin. Pääomien ohjaaminen kestäviin hankkeisiin ja yrityksiin edellyttää yhdenmukaista tietoa yritysten vihreydestä ja kestävyystoimista ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallinnon saralla. Kestävyysraportointiin viitataan usein myös lyhenteellä ESG, joka tulee englanninkielisistä termeistä Environmental, Social and Governance.
Vuoden 2024 alusta voimaan tuleva EU:n kestävyysraportointidirektiivi eli Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tuo runsaasti uusia yrityksiä pakollisen raportointivastuun piiriin seuraavan parin vuoden aikana. Aikaisemmin vain isojen, yli 500 henkeä työllistävien yritysten on täytynyt raportoida vastuullisuustoimistaan muun kuin taloudellisen tiedon -direktiivin mukaisesti (NFRD, Non-Financial Reporting Directive). Arvioiden mukaan uudet raportointivelvoitteet tulevat koskemaan noin 1200 suomalaista yritystä. Raportointivelvoitteen täyttyminen edellyttää kahden kriteerin täyttymistä seuraavista kolmesta; henkilöstöä yli 250, liikevaihto yli € 40 milj. ja tase yli € 20 milj.
Kestävyysraportointidirektiivi on EU:n jäsenmaille annettu lainsäädäntöohje, jota täydentää parhaillaan valmisteilla oleva kestävyysraportointistandardi ESRS (European Sustainability Reporting Standard). Standardi määrittelee mitä ja miten CSRD:n parissa olevien yhtiöiden tulee raportoida toiminnastaan ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon osalta (ESG). Tavoitteena on parantaa avoimuutta ja vertailukelpoisuutta erityisesti rahoitusmarkkinoiden mutta myös muiden yrityksen sidosryhmien näkökulmasta.
ESRS edellyttää yrityksiä määrittelemään ja raportoimaan taloudellisesti olennaiset ESG tekijät – eli muuttujat, jotka voivat vaikuttaa tuloslaskelman, taseen tai kassavirran ennustuksiin yrityksen osalta. Tätä kutsutaan taloudelliseksi olennaisuudeksi, englanniksi financial materiality. Yritysten pitää myös raportoida toimintansa olennaisista vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan, ottaen huomioon sidosryhmien näkemykset olennaisuudesta. Tätä kutsutaan vaikutusolennaisuudeksi, englanniksi impact materiality. ESRS raportoinnin lähtökohta onkin kaksoisolennaisuus arvioinnin laatiminen ja olennaisten ESG mittarien valinta.
Vaikutukset PK-yrityksiin
ESRS raportointi tulee lisäämään raportointivaateita myös pienille ja keskisuurille yrityksille, vaikka direktiivi ei kohdistukaan niihin suoraan. Raportoinnin parissa olevilla yhtiölle tulee velvoite kartoittaa hankintaketjunsa kestävyyttä olennaisten kriteerien mukaisesti. Usein lähtökohtana on ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden kartoitus sekä niille asetettavat tavoitteet. Kestävyysraportointi ja siihen liittyvät toimenpiteet voivat tuntua ensin hyvin haastavilta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä niukkojen resurssien takia. Se tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia erottua kilpailijoista, hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olennaista ei ole pelkästään tiedon raportoiminen sidosryhmälle, vaan myös sen hyödyntäminen strategisessa päätöksenteossa.
esgResilience auttaa PK-yrityksiä liiketoimintansa ilmastoriskien kartoituksessa ja analysoinnissa. Lähtökohtana on kansainvälisten standardien mukaisesti päästöjen ja liiketoiminnan vihreyden mittaus ja analysointi helposti ja nopeasti toimialakohtaisten kysymyslomakkeiden avulla. Jos olet PK-yrittäjä ja kaipaat tukea kestävyysraportointiin valmistautumisessa ja ymmärryksen lisäämisessä, ota meihin rohkeasti yhteyttä!
